7. päivä, ilta

Viimeinen kannullinen paastojuomaa menossa. Tuntuu oudolta, ehdin jo niin tottua sen valmistamiseen.

Mainitsin aiemmin kielen indikaattoriudesta elimistön puhdistumisessa.
"Kielen pinnalla oleva peite on aluksi valkoista ja muuttuu sitten paaston edetessä kellanruskeaksi. Peitteen määrä lisääntyy neljänteen tai viidenteen päivään mennessä ja vähenee sitten asteittain. Koska kieli on vasta puhdistumisprosessin päätyttyä jälleen sileä ja ruusunpunainen, kielen väri on hyvä mittari kertomaan, kuinka pitkälle elimistön puhdistuminen kuona-aineista on edennyt. Läheskään kaikkien ihmisten elimistö ei puhdistu kymmenpäiväisen paaston aikana, vaikka monille tämä aika riittääkin. Jos kieli on paaston päättyessä edelleen peitteinen, on muutaman kuukauden kuluttua syytä ryhtyä uudelle paastolle. Silloin kielen tahma häviää yleensä nopeammin, koska keho on edellisen paaston aikana jo osittain puhdistunut." (K. A. Beyer)

Mielestäni kieleni on ollut ihan samanlainen paaston alusta loppuun. En kylläkään ole kovin aktiivisesti sitä peilistä tarkkaillut, pari kertaa koko aikana. Ja olen yhä sitä mieltä, että tahmaisuuden aiheuttaa paastojuoman makeus. Join tänään pienen mukillisen piparminttuteetä, ja kieli ja suu tuntuivat sen jälkeen paljon puhtaammilta, mikä vahvistaa tuota makeusteoriaa. Joka tapauksessa olen kuitenkin ajatellut uusia paaston esim. kolmen kuukauden kuluttua.

Haluan muuten sanoa, että vaikka olen lainaillut Beyerin Sitruunamehupaasto-kirjaa aika tiuhaan tahtiin, niin en silti pidä sitä minään paastoamisen raamattuna. Se on mielestäni kuitenkin todella hyvä perusteos. Ohut kirjanen, mutta paljon sisältöä, ja teksti on helppolukuista. Julkaisuvuosi 1988 kannattaa kuitenkin varmuuden vuoksi olla taustalla mielessä kirjaa lukiessa.

Paaston jälkeinen siirtyminen normaaliin ruokavalioon on maltettava tehdä rauhassa. Elimistö tarvitsee aikaa sopeutua. Kaksi paastosta seuraava päivää olisi hyvä olla syömättä mitään kiinteää ja kolmantenakin päivänä aloittaa kiinteän syöminen jostakin helposti sulavasta. Ja raskaaseen ruokavalioon ei tietenkään enää koskaan kannata palata :)

Ostin itselleni huomista varten kaksi litran Tropicana-mehua makuina Ruby Breakfast (sis. appelsiini, verigreippi, veriappelsiini) ja omena, päärynä, passionhedelmä. Nuo mehut ovat 100% tuorepuristettua hedelmätäysmehua, ei lisätty eikä poistettu mitään. "Hedelmät poimitaan käsin ja puristetaan aina 24 tunnin sisällä poiminnasta. Mehu tulee suoraan hedelmästä, ei koskaan tiivisteestä." Moni hedelmämehu valmistetaan täysmehutiivisteestä, ja silti niiden purkkien kyljessä saa lukea esim. "100% ananastäysmehu". Ilmaisu "tiivisteestä valmistettu 100%
ananastäysmehu" on minusta ihan epälooginen. Vaikka se tarkoittaisikin sitä, että vettä on lisätty valmiiseen tuotteeseen saman verran kuin sitä on tiivistettä valmistaessa poistettu, niin eihän se silti sitä samaa aitoa 100% täysmehua enää ole.

Juomien lisäksi ostin Knorrin luomu tomaattikeiton. (Organic Creamy Tomato Soup with thyme.) Olen aiemminkin tykännyt ostaa luomua, mutta nyt paaston jälkeen pyrin käyttämään sitä vielä enemmän.

En varmaan ole ollut koskaan aiemmin näin innostunut siitä, mitä saan seuraavana päivänä syödä. :) Ruuan arvostaminen unohtuu helposti, kun syöminen on niin arkipäiväistä.